Aihearkisto: Yleinen

3D-tulostaminen opetussuunnitelman mukaisena toimintana

Tällä hetkellä elää jossain määrin käsitys, että 3D-tulostaminen on ”vain napin painallusta”. Tämän käsityksen mukaan siihen ei siis nähdä sisältyvän kovinkaan paljon mitään pedagogisesti merkittävää. Käsityksen omaavat henkilöt harvoin ovat kuitenkaan varsinaisesti kokeilleet 3D-tulostamista oppilaiden kanssa.

3D-tulostamisen kokonaisprosessi muodostuu mallintamisesta ja tulostamisesta. Lyhyesti kuvattuna prosessi on peruskoulussa tyypillisesti seuraava. Mallintamien alkaa siitä, että oppilas kirjautuu internetissä olevaan mallinnusohjelmaan. Tämän jälkeen hän opettelee mallinnusta ja alkaa mallintaa omaa työtään. Kun muistetaan että kyseessä 3D-suunnittelu, niin omaa työtä voi ja pitääkin tarkastella erilaisista avaruudellisista kulmista. Tämä eittämättä on yhteneväistä erilaisten teollisuudessakin käytössä olevien suunnitteluohjelmien kanssa. Kun työ on valmis, pitää se nimetä ja tallentaa oikeassa tiedostomuodossa haluttuun paikkaa. Tämän jälkeen tiedosto pitää vielä siirtää erilliselle koneelle, jossa tulostinta ohjaava ohjelma on. Huomion arvoista on myös se, että mallintaminen tapahtuu pöytäkoneella. Tablettien ja puhelimien valtakaudella ei ole itsestäänselvyys, että oppilas hallitsee pöytäkoneen käytön. Esimerkkinä voidaan mainita, että joskus yläkoulussakin törmätään tilanteeseen, ettei oppilas osaa siirtää pöytäkoneelta tiedostoa sähköpostilla paikasta A paikaan B, koska hän ei tiedä mistä @-merkki löytyy.

Kun pohditaan tätä 3D-tulostamisen kokonaisprosessia ja otetaan huomioon toimintaan väkisinkin liittyvä kestävän kehityksen näkökulma, havaitaan että kaikki opetussuunnitelman laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet lukeutuvat siihen. Voidaankin hyvin perustellusti sanoa, että 3D-tulostaminen ei suinkaan ole ”vain napin painamista”. Sen sijaan se on niin ala- kuin yläkouluun aidosti sopivaa ja opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Jo pelkkä esineen suunnitteluprosessi on oppilaan oppimisen kannalta hedelmällistä, vaikka kyseistä esinettä ei lopulta tulostettaisikaan. Itse asiassa aina olisikin oppilaiden kanssa syytä pohtia, onko jokaisen työn tulostaminen edes välttämätöntä?

Laaja-alaisten osaamiskokonaisuusien lisäksi 3D-tulostamisella voidaan vahvistaa opetussuunnitelman mukaista yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Tämä voi tapahtua esimerkiksi oppilasagenttitoiminnan muodossa. Ylempien luokkien oppilaat voivat opastaa alempien luokkien oppilaita mallintamisessa. Parhaimmillaan tulostin siis tarjoaa vuorovaikutuskanavan vaikkapa yhtenäiskoulun ala- ja yläkoulun oppilaiden välille. Mainitaan vielä lopuksi kodin ja koulun yhteistyö, sillä tapauskotaisesti 3D-tulostin tukee myös tätä opetussuunnitelmassa mainittavaa toimintaa. Koska mallintaminen tapahtuu internetselaimessa ilmaiseksi toimivalla ohjelmalla, on sitä mahdollista tehdä kotona ja näin jotkut lapset tekevätkin. Joskus näissä tapauksissa innostus mallinnusta kohtaan voi tarttua myös johonkin muuhun perheenjäseneen.

Summa summarum – 3D tulostaminen on aidosti opetussuunnitelman mukaista toimintaa.

Matemaattisten aineiden opettaja Tommi Savikko, Wivi Lönnin koulu, Tampere

Mun elämä, mun rahat -kiertue Juhannuskylässä, Kaarilassa ja Lielahdessa

Liisa-Tenhunen Ruotsalainen puhuu rahasta 8-luokkalaisille. Kuva Sanna Tanni.

Helmikuisena pakkasaamuna Juhannuskylässä 8. luokkalaiset kokoontuivat koulun saliin kuulemaan viisaasta rahankäytöstä ja yrittäjyydestä. TAT:in, Taloudellisen tiedotustoimiston, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertoo säästämisestä, sijoittamisesta, kulutuksesta, lainaamisesta, työnteosta ja yrittäjyydestä. Oppilaat kuuntelevat mielenkiinnolla.

Videot, julkkikset ja leikkimielinen tietokilpailu rytmittää oppituntia kivasta ja saa oppilaat mukaansa. Koulun joukkue voittaa julkkisjoukkueen tietokilpailussa ja saavat ansaitut karkkipussit palkinnoksi.

Lopuksi yhdeksäsluokkalainen Leevi, yrittäjä Nokialta, kertoo oman tarinansa siitä, miten traktorikortilla, traktorilla ja innolla – kovaa työtä unohtamatta – voi olla yrittäjänä ja peruskoululaisena yhtä aikaa (https://youtu.be/lyWHLt4lsiI)!

Sama kiertue suuntautuu vielä Kaarilan ja Lielahden kouluille, missä oppilaat ja opettajat kuuntelevat mielenkiinnolla asiaa rahasta. Oppitunnin kestävä tilaisuus rakentuu monipuolisesti puheen, videoiden ja kilpailujen varaan, joten oppilaat jaksavat kuunnella hyvin koko tunnin. Tapahtuma on helppo toteuttaa, eikä vaadi koululta kuin yhteydenoton TAT:iin sekä tilan ja tekniikan järjestämisen. Lisätietoja koulukiertueesta löydät täältä: https://www.tat.fi/mika-tat/tatin-koulukiertue/

”Meillä oikeus on olla huoleton, työpaikkamme Akun tehdas on”

Tammikuisena pakkaspäivän iltapäivänä Juhannuskylän koulun opettajat tekijät yritysvierailun Akun Tehtaalle Ylöjärvelle. Vierailu tehtiin KiKy-aikana ja sen teemana oli yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen laaja-alaisesti lävitse ja välitse kaikkien oppiaineiden.

Opettajakunta saapui avoimin mielin kuulemaan, mitä Akun Tehtaan Aku Syrjällä ja Juha Torvisella oli heille sanottavanaan. Ja sanottavaa oli. Kokeneet esiintyjät johdattivat opettajat läpi Akun Tehtaan syntyhistorian, menneet vuodet ja kohti nykypäivää. Tässä vuosikymmenten matkassa maailma on saanut värejä – alussa ”maailma oli mustaa ja valkoista” – ja keskeisten yhteiskunnan toimijoiden asenteet ovat muuttuneet merkittävästi – verottajasta on tullut, jos nyt ei kaveri, niin ainakin reilu kumppani vuosien kuluessa. Monia muitakin yrittäjyyteen ja yrittäjäksi kasvamiseen liittyviä tarinoita kaksituntinen tarjosi jos monen moista. Saimme kuulla myös ajatuksia koulun ja työelämän suhteesta yleisesti ja erityisesti. Ja sitten tietenkin puhuttiin myös Eppu Normaalista.

Opettajien palaute oli pääasiallisesti hyvää ja rohkaisevaa tällaisesta opettajille suunnatusta yrittäjyyskasvatuksellisesta yritysvierailusta. Vierailua pidettiin antoisana ja uusia ajatuksia herättävänä, toki toiveena oli, että olisi ollut kiva päästä kiertelemään Akun Tehtaalla – nyt istuttiin (säästä johtuvista syistä) kylmässä studio-tilassa. Tämä palaute on tärkeä, sillä ihminen oppii monin eri tavoin. Toki 80 henkilön pyörittäminen ihmisten työpaikalla on ongelmallista, ehkä jatkossa pienemmät vierailuryhmät olisivat perusteltuja.

Tampereen kaupungin yrittäjyyskasvatus OPS-agentit järjestäessään tämän yritysvierailun tahtoivat kokeilla, miten kiireinen opettaja voisi omaksua uuden opetussuunnitelman sisältöjä osana yhteisöään ja ulkopuolisten sparraajien avulla. Tavoitteena oli, että yksittäinen opettaja saisi ideoita siihen, miten yrittäjyyskasvatus ja oma oppiaine voisivat kohdata arjessa oppitunneilla. Lisäksi avata ovia oppiaineiden väliselle yhteistyölle yrittäjyyskasvatuksen parissa. Tavoite on saavutettu, jos jokainen opettaja sai vierailusta jotain, mikä auttaa häntä työssään ottamaan askeleen tähän suuntaan.

Lue lisää: Tarina Akun Tehtaasta

Juha Torvinen (vas.) ja Aku Syrjä keskustelevat Juhannuskylän koulun opettajien kanssa. Kuva: Ville Lähdesmäki

Digitaalis-taktiilinen kieltenopetus

Olin helmikuussa mielenkiintoisella kurssilla, jonka pitivät vuoden -17 kieltenopettajaksi valittu Heini Syyrilä sekä Heini Vuorinen. Kurssi tarjosi hyvän johdannon digitaalis-taktiiliseen kieltenopetukseen.

Heini Syyrilä kertoi havainneensa, että digitaalisuudella on erittäin tärkeä osa motivoivassa kieltenopetuksessa, ja digitaalisuudesta hän tarjoilikin upean kattauksen – mutta lisäksi hän oli kaivannut muutakin oppilaita aktivoivaa työskentelyä, ja niinpä hän oli alkanut askarrella välineitä toiminnalliseen opetukseen. Raaka-aineina toimivat munakennot, legopalikat, jäätelötikut, maitopurkin korkit, rahkapurkkien kannet, vanhat lautapelit ja Kimblet yms. Kurssin osallistujia opastettiin myös esim. netin palapelipohja-apajille (Triminos ja Tarsia)

Kurssi oli kaksipäiväinen, lauantai-sunnuntai yhteensä 15 tuntia. Suuri osa ajasta käytettiin itse askarteluun. Itse en ole ollut koskaan innostunut askartelusta, mutta niin vain minäkin riemulla käyttelin liimapyssyä, kirjoittelin munakennoihin verbimuotoja ja liimailin tekstejä legopalikoihin – Heini Syyriläkin kertoi, ettei hän ole ollut aiemmin mikään askartelijatyyppi, mutta nyt hän askartelee oppimisvälineitä, sillä hänen mukaansa taktiilisten oppimisvälineiden etu on kiistaton. Taktiiliset oppimisvälineet ovat hyödyksi millä tahansa oppiasteella: Yläkoululaisillekin nämä välineet toimivat rinomaisesti.

Koulutusviikonlopun jälkeen toin innoissani pelit oppilaiden testattaviksi, ja vastaanotto oli positiivinen ja arvostava.

Nyt vain mietityttää, että mihin minä kaikki nyt ja tulevaisuudessa askartelemani pelit säilön. Uutta koulurakennustamme suunniteltessa on lähdetty siitä, että kaikki on digiä: Säitytystilaa on kovin vähän. Eipä pari vuotta sitten vielä osattu aavistaa, että toiminnallisuus taktiilisuuden muodossa lyö itsensä niin vahvasti läpi!

Tässä esimerkkejä askartelemistani oppimisvälineistä:

Etualalla on can-lauseita kolmasluokkalaisten järjesteltäviksi. Vasemmalla keskellä on tikkuja, joissa on kuukaudet englanniksi sekä eri juhlapäiviä: Jokainen oppilas saa summamutikassa yhden tikun, ja oppilaiden tehtävänä on järjestäytyä jonoon. Keskellä munakennossa on verbitaivutustehtävä saksan tunneille. Takana vasemmalla on saksan perfektilauseita ja takana oikealla englannin perfektimuotoharjoitus.

 

Saarella-peli englannin opetuksessa

Erinomainen tapa harjoitella yhteistyötaitoja JA englantia: Saarella-peli englanninkielisenä versiona. Oppilaat ovat jokainen omalla tietokoneellaan, samaan tiimiin kuuluvat (3-4 henkeä) lähellä toisiaan. Sitten mennään osoitteeseen saarella.fi. Yksi tiimin jäsenistä luo pelin, ja muut liittyvät samaan peliin pelin aloittajan ilmoittamalla numerotunnuksella. (Sillä ei ole pelatessa väliä, kuka on pelin luoja).

Yhden pelin kesto on n. 20 minuuttia. Yhden oppitunnin aikana ehtii siis esitellä pelin periaatteet, pelata kierroksen ja pitää kokoavan keskustelun.

Pelin idea on, että tiimi haaksirikkoutuu autiolle saarelle, ja tiimin jäsenten täytyy viipyä saarella puolentoista vuoden ajan ennen kuin heidät tullaan pelastamaan. Saarelle pitää luoda yhteisö, jossa kaikilla riittää hyvinvointia. Saarta tutkitaan, sieltä saadaan materiaaleja ja sinne rakennetaan eri asioita demokraattisten äänestysten pohjalta. Pelin lopuksi saarelle aikaansaatu yhteisö saa tasoluokituksen kerättyjen hyvinvointipisteiden mukaan.

Peli sopinee erityisen hyvin 5.-6.-luokkalaisten pelattavaksi englannin kielellä. Pelistä oppii sanastoa, jota tarvitaan neuvotteluissa pelikavereiden kanssa. Kaikki neuvottelut käydään englanniksi, ja ennen peliä on hyvä käydä läpi tarvittavia fraaseja: ”Let’s…”, ”Can you go and…, please?”. Saarella- tunnin lopuksi opettaja kuulee helposti: ”Hey, five more minutes, please!”

Saarella-peliä voi pelata ihan vain menemällä yllämainittuun nettiosoitteeseen, rekisteröitymistä ei tarvita eikä peli maksa mitään. Peli on myös saatavilla osana FiveMoreMinutes -yrityksen TeacherGaming-sovellusta.

 

 

OPS-AGENTIT KOULULLE VUOROVAIKUTUSTAIDOISSA?

Tarvitsetteko tukea positiivisen ajattelun käyttöönottoon tai vahvuuksien tunnistamiseen? Entä tunnetaitojen harjoitteluun? Tulemme mielellämme esittelemään  jo hyväksi havaittuja vuorovaikutustaitojen kehittämisen ohjelmia ja harjoitteita. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin räätälöidään yhdessä juuri teille sopiva paketti !

Vuokko Lepola ja Reetta Karttunen

 

Tampere tutuksi Thinglinkiä ja 360 asteen kameran hyödyntäen

Tampereen Wivi Lönnin yläkoulussa opiskeltiin opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia marras-joulukuun 2017 vaihteessa. Monialaiset kestivät yhden viikon ja ne rakentuivat erilaista pajoista, joita oppilaat valitsivat oman mielenkiintonsa mukaan. Tässä blogitekstissä esitellään yksi tuotos pajasta ”Tampere Top 10”. Tässä pajassa oppilaiden tehtävänä oli valita omasta mielestään keskeisimpiä Tampereen nähtävyyksiä ja dokumentoida ne esitettävään muotoon valitsemallaan tavalla. Dokumentointiin oppilaat käyttivät niin video- kuin valokuvakameraa. Valokuvia ottaneet ryhmät ohjattiin tutustumaan ja käyttämään Thinglink-nimistä sivustoa.

Tässä blogitekstissä esiteltävän tuotoksen teki kahdeksan kahdeksasluokkalaista poikaa. He kuvasivat Tampereen nähtävyyksistä 360° kameralla. Esittämistä ja tarkastelua varten nämä kuvat ladattiin Thinglinkiin. Tässä on tuotoksen Google My Maps -sivu, jonka oppilaat valitsivat toimimaan työnsä alkusivuna. Tähän Googlen palveluun käyttäjä voi itse kartan tai satelliittikuvan päälle tägätä valitsemiaan kohteita. Kun klikkaat valitsemaasi kohdetta, aukeaa sivun oikeaan laitaan linkki, josta edelleen klikkaamalla aukeaa kyseisestä paikasta otettu, Thinglinkin kautta jaettu 360° kuva.

Tässä esimerkiksi 360° kuva, josta pääset ihastelemaan näkymiä Tampereen korkeimmasta hotellista.

https://www.thinglink.com/mediacard/992842265376325634?autoplay=1

Tämän kuvan avulla pääset tarkastelemaan höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkkiä. Muistomerkin takana vilahtaa Näsinlinna.

https://www.thinglink.com/mediacard/992750920976564227?autoplay=1

Tässä näkymä piakkoin remonttiin menevältä Hämeensillalta.

https://www.thinglink.com/mediacard/992749667953410051?autoplay=1

 

Thinlink on siis palvelu, johon voi kätevästi ladata 360 asteen kuvia (toki tavallisiakin valokuvia voi käyttää).  Thinglinkiin ladattuja kuvia on helppo jakaa eteenpäin ja niiden tarkastelu on kätevää niin tietokoneen kuin tabletin tai puhelimen avulla. Kuviin on myös mahdollista tägätä erilaisia linkkejä. Edellä esitellyissä 360° kuvissa näkyykin erilaisia tägejä, jotka sisältävät tietoa kuvasta. Nämä linkit voivat esimerkiksi ”johtaa” uusiin kuviin tai sitten niiden kautta voidaan avata esimerkiksi PowerPoint-esitelmä. Esitelmiä Thinglinkiin siirrettäessä pitää varmistaa että kaikilla käyttäjillä on niihin lukuoikeus. Jotkin kuvien tägit eivät aukeakaan halutulla tavalla, koska esitelmän tekijä ei ole näitä oikeuksia työlleen määritellyt.

Oppilaat omaksuivat Thinglinkin käytön nopeasti sekä pystyivät käyttämään ja työskentelemään sen avulla varsin omatoimisesti. Voidaankin todeta, että Thinglink sopii hyvin yläkoululaisille sen helppokäyttöisyyden ansioista. Mitään varsinaisia ongelmia sen käytössä ei havaittu. Tässä Thinglinkin sivut.

Tommi Savikko, yläkoulun matemaattisten aineiden opettaja, Wivi Lönnin koulu, Tampere

Quiver – lisättyä todellisuutta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen

Tämä blogiteksti on kirjoitettu Quiver-sovelluksen käytöstä saatujen havaintojen perusteella, kun sitä kokeiltiin Tampereen Mäntykadun päiväkodissa ja Lentäväniemen esikoulussa. Kokeilu on osa Innokas-verkoston VISIOT-hanketta. Quiver on lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntävä sovellus, joka sopii erityisen hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, mutta miksei myös peruskouluun (tästä lyhyesti lisää tekstin lopussa). Ideana on värittää värikuvia jotka ”alkavat elää”, kun niitä katostaan tabletin näytön läpi. Osa kuvista on luonteeltaan pedagogisia (esimerkiksi tulivuoren purkautuessa sen sisällä liikkuvan aineen kulkua havainnollistavia). Jotkut kuvista taas sisältävät yksinkertaisia pelejä (esimerkiksi paloautolla leikkimistä tai lumihiutaleiden keräämistä pingviinin avulla).

Aloitetaan sovelluksen käyttämisestä. Quiver-sovellusta käyttö vaatii, että sovellus asennetaan tabletille. Sovellus on saatavilla Play-kaupasta (Android) ja Apple Storesta. Seuraava askel on ladata Quiverin nettisivuilta (http://www.quivervision.com/coloring-packs/) värityskuvia ja tulostaa ne. Jotta sovellus tunnistaa värityskuvan, pitää se ladata laitteelle. Tämä tapahtuu automaattisesti, kun sovelluksen avaa ja katsoo kyseistä tulostettua kuvaa sen läpi – tässä vaiheessa kuvan ei tarvitse olla väritetty. Quiverin nettisivuilta värityskuvat ladataan paketteina (Coloring Packs). Jokainen paketti pitää erikseen ladata tabletille. Lataus on hyvä tehdä ennen kuin lapsien kanssa alkaa sovellusta käyttämää. Tämä vaihe edellyttää luonnollisesti, että tabletti on yhdistetty nettiin. Kun kuva on ladattu laitteeseen, ei nettiä enää tarvita. Sovellusta voi siis käyttää, vaikka nettiyhteyttä ei olisi saatavilla (kunhan lataus on tehty etukäteen!). Sovellusta käytettäessä on havaittu, että se ei välttämättä tunnista kaikkia kuvia. Valtaosa kuvista kuitenkin toimii kuten pitää. Etukäteen kannattaa siis varmistaa, että sovellus tunnistaa kaikki kuvat, joita halutaan käyttää.

Kun edellä mainitut valmistelut on tehty, voidaan Quiveria alkaa käyttää lasten kanssa. Aluksi lapsi värittää jonkun tulostetun kuvan. Kokeilun perusteella niin värikynät kuin tussivärit sopivat kuvien värittämiseen. Kun väritys on tehty, ottaa lapsi tabletin ja katsoo kuvaa tabletin näytön läpi. Tässä vaiheessa lasta kannattaa hieman ohjata. Kun kuvaa ei katsota oikealla tavalla näytön läpi, näkyy se näytössä punaisena. Kun kuva saadaan sopivasti näyttöön, muuttuu se hetkeksi siniseksi, jonka jälkeen homma alkaa toimia ja kuva ”alkaa elää”! Mikä maagisinta, kuva näkyy näytössä väreillä, jolla lapsi on sen värittänyt. Tablettiin kannattaa laittaa äänet päälle, sillä kuvat sisältävät musiikkia ja erilasia ääniefektejä. Tässäpä muutama kuva ja video kokeilusta.

 

Päiväkodin lapset aloittavat värittämällä tulosteita

 

Välillä tarvitaan aikuisen ohjausta

 

Värityksen ei ole pakko tapahtua pöydän ääressä kuten esikoululaiset näyttävät

 

Kuva on kätevä asettaa lattialle tarkasteltavaksi

 

Ihmettelyn iloa päiväkodissa:

Mitä sitten havaittiin ja mitä ajatuksia syntyi?

– Suuri osa lapsista innostui värittämisestä. Aikuiset kertoivat, että lapsetkin, joita värittäminen ei tyypillisesti kiehdo, tekivät sitä mielellään.

– Nykyaikana tvt-taidot ovat isossa roolissa elämässämme. On tärkeää, että lapsi oppii jo pienestä pitäen käsittelemään tekniikkaa. Läppärin käyttö on pienille lapsille haastavaa, ehkäpä jopa turhan vaikeaa. Tabletin ja Quiverin käyttö sen sijaan sujuu lapsilta varsin hyvin ja samalla opitaan tabletin peruskäyttötaitoja – eteenkin kun Quiver on hyvin helppokäyttöinen sovellus.

– Lapsi oppii kädenkäyttötaitoja. Quiveria käytettäessä joutuu yhdellä kädellä pitämään tablettia ja toisella kädellä käsittelemään sen näyttöä. Tämä ei ole mikään helppo asia pienelle lapselle. Kuten kuvista havaitaan, niin päiväkoti-ikäiset tarvitsevat joissain kohdissa aikuisen tukea sovelluksen käytössä.

– Lapsi oppii kehonhallintaa. Aluksi lapset tuijottivat kuvia suoraan tabletin näytön läpi. Kun heitä ohjasi liikkumaan, huomasivat he, että kolmiulotteisia kuvia voi tarkastella joka puolelta. Voidakseen tarkastella kuvaa eri kulmista, pitää lapsen osata liikkua varsin sujuvasti. Tämä ei suinkaan ole niin helppoa kuin voisi luulla, sillä tabletin näytön pitää osoittaa koko ajan värityspaperiin.

– Esikoulun opettajat keksivät ottaa Quiverin osaksi vanhempainiltaa, joka toteutettiin erilaisten pisteisen avulla. Yhdellä näistä pisteitä lapsi huoltajansa kanssa väritti Quiver-kuvan ja tarkasteli sitä tabletin läpi.

Lopuksi voidaan todeta että merkittäviä eroja esimerkiksi innokkuudessa ei päivähoitoikäisten tai eskareiden välillä ollut. Molemmat ryhmät osasivat käyttää sovellusta. Esikoululaiset luonnollisesti käyttivät sitä sujuvammin ja moniulotteisemmin. Ensimmäiselle kokeilukerralle kannattaa varata aikaa 1 – 2 tuntia.

Entä tekstin alussa mainittu peruskoulu? Ennen kuin sovellusta lähdettiin kokeilemaan päiväkotiin ja esikouluun, varmistettiin sovelluksen toimivuus erään 7. luokan kanssa. Tarkoitus oli varmistaa, että kaikki värityskuvat oli ladattu jokaiselle tabletille ja että homma muutenkin toimii. Tapahtui kuitenkin seuraavaa. Yllätykseksi oppilaat alkoivat innoissaan värittää kuvia! He aidosti pitivät värittämisestä. Koko tunti sujuikin rauhallisesti oppilaiden väritellessä kuvia ja tutkiessa niitä näytön läpi. Tämä sai edelleen pohtimaan, että Quiver voisi olla yksi keino rauhoittaa opetusryhmää tarpeen tullen. Onhan aikuisillekin värityskuvia, jotka ”mindfulness-efektin” vaikutuksesta auttavat heitä esimerkiksi rentoutumaan. Eli peruskoulun opettaja; eipä muuta kuin kokeilepa Quiveria luokassasi, saatat yllättyä positiivisesti!

Kiitokset tämän blogitekstin sisällön tuottamisesta Tampereen Mäntykadun päiväkodille ja Lentäväniemen esikoululle!

Tommi Savikko, yläkoulun matemaattisten aineiden opettaja, Wivi Lönnin koulu, Tampere

Kutsu OPS-agentti pitämään TVT-koulutusta koulullesi

OPS-agenttien kalentereissa on vielä hyvin tilaa. Kerätkää porukka kasaan ja ottakaa rohkeasti yhteyttä oman koulunne OPS-agenttiin niin tulemme pitämään 1-2h TVT-koulutuksen koulullenne.

Tässä vihjeitä aihepiireistä, joissa TVT-agentit pystyvät tukemaan opettajia

1. Ohjelmoinnin alkeet
– Koodaustunti.fi (code.org)
– Scratch-ohjelmointia (läppärillä)
– ScratchJr-ohjelmointi (iPad)
– Kodable (1.-2.luokat).
Kesto 1-2h
2. Robotiikka
– EV3 – lego-robotti-ohjelmointi (3. luokasta ylöspäin)
– WeDo – lego-robotti-ohjelmointi (1. -2. luokat)
– BeeBot-robottiohjelmointi (1.-2.luokat)
HUOM!EV3-robotteja lainattavissa koululle 2 viikoksi
Kesto 2h
3. Ohjelmointi
– Racket-ohjelmointi yläkoulun matematiikassa
– Arduino-ohjelmointi
Kesto 2h
4. Office365 (O365)
– OneNote
– ClassNotebook (luokan muistikirja)
– OneDrive (pilvipalvelun tallennustila)
– PowerPoint, Word, Sway (esitykset, tekstinkäsittely)
– Forms, Excel (lomakkeet ja taulukkolaskenta)
HUOM! O365-koulutukset hoitaa Sanna-Kaisa Salonniemi, ota yhteyttää suoraan Sanna-Kaisaan.
Kesto 1-2h
5. Median tuottaminen
– Elokuvien kuvaaminen ja editointi (esim. iMovie, Elokuvatyökalu)
– Kamerakynä – pedagogiikka (mobiililaitteiden hyödyntäminen tuntityöskentelyn osana)
– iPadin mediaohjelmistot:
o Animaatiot (iMotion, PuppetPals)
o Sarjakuvat (ComicsHead, StripDesign)
o Kirjan tekeminen (BookCreator)
o Trikkikuvat (GreenScreen)
o Median siirtäminen iPadilta talteen
Kesto 1-2h/osio
6. Kysely-, aktivointi- ja arviointityökalut
– Kahoot, Quizlet, Quizizz, Socrative, Forms
– ActionTrack – mobiilisuunnistus
– QR-koodit ja lisätty todellisuus (Aurasma,Quiver)
Kesto 1-2h
7. Sosiaalisen median käyttö oppimisessa
– Blogit, Youtube, Twitter, Instagram, Edmodo, Facebook, WhatsApp
Kesto 1-2h
8. Sähköinen tiedonkulku työyhteisössä
– Koulun oma työtila tiedostojen jakamiseen (SharePoint)
Kesto 1-2h
9. 3D-tulostus
– Tutustuminen mallinnukseen ja yksinkertaisten kappaleiden tulostukseen
– SketchUp
– Tinkercad
HUOM! 3D-tulostin lainattavissa koululle 3 viikoksi
Kesto 2h

 

Tsemppiä syksyyn!