Kielitietoisuus

Kielitietoisuus varhaiskasvatuksessa

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.

Varhaiskasvatuksessa lapsi oppii kieltä ja samanaikaisesti hänen tulisi oppia asioita kielen avulla. Kielitietoisuuden tulee näkyä opetustilanteissa ja arjen toiminnassa. Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä toimii kielen opettajana toimimalla kielellisenä mallina. Henkilöstö käyttää selkeää, hyvää peruskieltä ja huomioi lasten erilaiset kielelliset valmiudet. Puheen tuottamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen mitä sanotaan, miten sanotaan ja miten rikasta kieli on. Puhetta havainnollistetaan ilmein, elein, äänenpainolla ja tarvittaessa kuvien avulla. Pedagogisen suunnittelun pohjana ovat lasten kielelliset vahvuudet ja osaaminen. Tavoitteet toiminnalle asetetaan siten, että lapsen kielellinen osaaminen lisääntyy ja lapsen kieli-identiteetti kehittyy.  

(Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Sivistys- ja kulttuurilautakunta. 13.6.2019. s 32-33) 

Kielitietoinen koulu ja opetus

”Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja”. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 28)

”Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä koulussa toimintakulttuurin tasolla. Opetuksessa se tarkoittaa kielitietoisia työtapoja, jotka perustuvat opettajien yhteistyölle.” (Kielitietoinen opetus – kielitietoinen koulu -esite, OPH)

Kielitietoisuus kuuluu meille kaikille -hankkeen päätösseminaarin luentomateriaalit 19.2.2020

Katri Kuukka (OPH)
Johtaminen kielitietoisen työyhteisön jouduttajana

Kaisa Laaksonen (Lastenkirjainstituutti)
Lastenkirjallisuus tukee kielitietoisuuden kehitystä

Kielitietoisuus -kirjalista 

Raisa Harju-Autti ja Maija Yli-Jokipii (DivEd-hanke)
DivEd- hankkeen kielitietoisen materiaalin esittely

Ansa Kynttilä (Opettaja), Ansa Kynttilän ”oppitunti”

 

Saavutettavuusseloste