Heikki Hämähäkin päivä

Heikki Hämähäkin seikkailu lastenhuoneessa alkaa

Kaikilla meillä on ystäviä. Ja ystävät ovat erilaisia ja asuvat eri paikoissa. Eräänä päivänä huomasin, että meillä kotona on aina ollut hämähäkkejä ja ne ovat kilttejä kaikille. Tämä Heikki Hämähäkki on sellainen, jolla on pitkät jalat ja se osaa laittaa ne solmuun. Osaa se kyllä ne avatakin ja se vasta on tärkeää. Etenkin aamulla, kun Heikki avaa kaikki silmänsä, se huomaa, että jalkoja pitää venytellä. On parempi laittaa jalat järjestykseen, kun lähtee pesemään hampaita. Siis Heikki Hämähäkin jalat järjestykseen ja hampaita pesemään!

Aamupalalla Heikki Hämähäkki syö yleensä pieniä ötököitä, koska sen äiti niitä sille antaa. Ne ovat hämähäkkien ruokaa. Ihmislapset syövät kyllä puuroa, sen on Heikki huomannut, kun on katsellut ihmisten touhuja ja roikkunut samalla omassa langassaan katosta. Ja toivonut, että sitä ei kukaan huomaisi, mutta lapset huomaavat aina, aina. Lapsilla on niin tarkat silmät, siis tarkkaakin tarkemmat. Heikki Hämähäkillä on kahdeksan silmää, joilla se katselee ympärilleen. Hämähäkit haluaisivat pukea vaatteita päälle, mutta niillä on kilpi ja langanohuet seitit voivat takertua vaatteisiin. Silloin laskeutuminen alas ja nouseminen ylös seittilangallaan kuin hissillä voisi sen yhden langan varassa olla vaikeaa.

Heikki Hämähäkki kiipeilee huoneissa kattolamppuja ja seiniä pitkin. Sillä ei ole koskaan kiire, vaikka siltä näyttääkin, kun se laskeutuu alas ja nousee ylös omalla hissillään, siis sillä seitin ohuella langallaan. Outoa, Heikki Hämähäkki miettii. Lapset siis kävelevät omilla jaloillaan, eivätkä käytä Heikki Hämähäkin hissiä. Siitä huolimatta Heikki kyllä tietää milloin lähdetään ulkoilemaan. Laskeutuessaan alas seittinsä varassa, sen on lähdettävä katsomaan, kun lapset pukevat ulkovaatteet päälle. Ennen ulos lähtemistä Heikki Hämähäkki on tarkistanut ikkunasta säätilan: sataako vai paistaako. Siis jos sataa, niin lapsille kuravaatteet päälle. Ulkona Heikki Hämähäkki hyppii ja loikkii kivien yli, ja männyn käpyjen yli. Se osaa mennä oksien alle piiloon ja tulla sieltä esiin välillä hiipien ja välillä lujaa juosten.

Kun juoksee kahdeksalla jalalla, niin Heikki Hämähäkille tulee nälkä. Lapsillekin tulee nälkä, kun ulkona on juossut, pomppinut, tehnyt hiekkakakkuja ja ajanut polkupyörällä. Ei kun syömään koko sakki, herkkuhetki! Heikki Hämähäkki venyttelee jalkojaan ja haluaa mennä lepäämään. Katossa on se paras kolo käytössä, kun Heikki Hämähäkki kuuntelee satua. Se on mitä hienoin hetki maailmassa. Kuunnella satua! Siihen Heikki Hämähäkki nukahtaa ja näkee unta ihanista leikeistään ja kavereistaan.

Äkkiä Heikki Hämähäkki herää ja katselee ympärilleen kahdeksalla silmällään. Nytkö on aika jatkaa vielä leikkejä ja lähteä uudelleen ulos. Ulkona jalat voimistuvat, kun niillä harjoittelee loikkia, hyppyjä ja juoksemista. Ja siitä tulee taas nälkä kaikille, lapsillekin. Illalla Heikki Hämähäkki on sopivasti väsynyt kertoessaan Äiti Hämähäkille siitä, kuinka hienosti osasi hypätä männyn kävyn ylitse. Heikki Hämähäkki kiipeää seittihissillään maailman parhaaseen koloon nukkumaan. Tämäkin tarina jatkuu seuraavalla kerralla.

Tarina: Mervi Mäkelä

Lapsen päivärytmi

Arkirytmin perusta muodostuu tutusta vuorokausirytmistä, säännöllisistä aterioista, liikkumisesta, rentoutumisesta ja perheen yhteisestä ajasta. Lapselle on tärkeää toistuvat tekemiset ja säännölliset toimintatavat. Ne luovat turvallisuutta ja rytmittävät päivää. Tuttuna toistuva arki vahvistaa lapsen itseluottamusta, lisää jaksamista ja antaa hallinnan tunteen – lapsi ymmärtää paremmin ajan kulun. Rutiinien kautta on mahdollista lisätä vanhempien ja lasten välistä yhdessäoloa ja lisätä vuorovaikutuksen määrää. Rutiinit eivät romutu, vaikka päivärytmistä joskus hieman poiketaankin.

Lapset rakastavat tarinoita ja tarinoiden kautta elämän perusasiat hahmottuvat lapselle. Lapset oppivat helposti asioita, kun niihin päästään kiinni tarinoiden välityksellä.

Sen vuoksi kerromme tässä lapselle mielikuvituksellisesta Heikki Hämähäkistä, joka seikkailee lastenhuoneessa eläytyen lapsen maailmaan.

Lapsen kanssa voi yhdessä pohtia päivän sisältöä ja toiminnan järjestystä. Kun lapsi on tietoinen päivän kulusta, se voi helpottaa hänen oloaan ja toimintaa päivän aikana. Lapsi hahmottaa toimintaansa suhteessa ympäristöönsä tuttuna toistuvien tapahtumien kautta. Voitte tehdä päivän kulun näkyväksi käyttämällä valmiita kuvia esim. https://papunet.net/materiaalia/kuvapankki, piirtämällä kuvia lapsen kanssa, leikkaamalla niitä lehdistä tai kuvaamalla teidän omia toimintoja.

Nämä kuvat voi aamuisin järjestää niiden toimintojen mukaan, mitä sinä päivänä on ajateltu tehdä. Vaihtoehtoisesti voitte lasten kanssa järjestää kuvat esim. teipillä/sinitarralla sovittuun paikkaan seinälle ja vaihtaa kuvia vain tarvittaessa. Paikka kuville on hyvä valita yhdessä lapsen kanssa ja kuvat asettaa lapsen pituus huomioiden.

Tästä pääset katsomaan kuvasarjaa, joka voi olla joko malliksi tai vaikkapa peliksi, jota voi pelata tietokoneen kautta tai jos on mahdollista tulostaa kuvat, leikata ne irti ja käyttää kortteina. Kuvat voi sekoittaa ja sen jälkeen pohtia lapsen kanssa yhdessä, mihin järjestykseen kuvat kuuluvat.

  • mitä tehdään aamulla ensimmäisenä?
  • mitä sen jälkeen?
  • mitä tehdään ennen lounasta?
  • mitä tehdään välipalan jälkeen?
  • ja niin edelleen

Samalla lapsi tulee mm. harjoitelleeksi loogista ajattelua, hän oppii ymmärtämään käsitteitä esim. ennen/jälkeen, ja sanoittamaan erilaisia tilanteita. Näissä valmiissa kuvissa leikkikuvat voivat sisältää erilaisia tekemisiä päivässä: askartelua, kirjan lukemista, yhdessä leikkimistä, leipomista jne. Samoin ulkoilukuvat voivat olla pyöräilyä, pihalla leikkimistä, metsäretki, koiran ulkoilutusta ja sitä, mikä kunkin perheen ja päivän toimintaan sopii. Jos piirrätte tai teette omia kuvia, niin kuvia voi olla enemmän erilaisista tilanteista.

Teksti: Marjut Dimitrow, Päivi Vartola

Saavutettavuusseloste