Heikki hämähäkki tutkii ympäristöä sisällä

”Heikki Hämähäkki on uteliaalla päällä,

hän kotia tutkii vaikka sateisella säällä.

Meidän kodista löytyy monta nurkkaa,

jospa joka huoneeseen pikkuisen kurkkaa…”

Heikki Hämähäkki herää uuteen päivään. Uniset silmät avautuvat yksi kerrallaan ja Heikki Hämähäkki räpyttelee silmäluomiaan. Silmät katsovat joka suuntaan ja huoneessa on jo valoisaa. Kun kurkistaa varovaisesti kolosta ulos, niin sieltä näkyy pöytä, tuolit, kattolamppu ja lelulaatikko. Lelulaatikosta pilkistää reppu. Se on se reppu, jonka Heikki Hämähäkki on nähnyt jo monta kertaa. Taas se on tuolla alhaalla lelulaatikossa ja jostain syystä Heikkiä kiinnostaa juuri tuo reppu.

Heikki Hämähäkki miettii reppua ja innostuu laskeutumaan seittihissillään alemmas. Heikki katselee ympärilleen ja toivoo, että voisi laskeutua ihan lähelle reppua. Laskeutuessaan alaspäin tulee tuulenhenkäys, joka heiluttaa Heikki Hämähäkkiä seitin varassa. Heikki keinuu tuulessa ja odottaa vauhdin loppumista. Lopulta keinuminen loppuu ja Heikki pääsee lähemmäksi reppua, melkein jo koskettaa sitä. Repun pinnalla erottuu kuvioita, jotka muistuttavat metsää, käpyjä ja männynoksia. ”Tähän on hyvä mennä kiipeilemään.” tuumailee Heikki ja asettuu repun päälle. Se putoaa kuitenkin lelulaatikkoon, koska repun pinta on liukas. Samalla hetkellä lapset tulevat huoneeseen ja Heikille tulee kiire. Heikki Hämähäkki juoksee tuhatta ja sataa kahdeksalla jalallaan ja pääsee juuri ja juuri pois lelulaatikosta, kun lapset tulevat ja ottavat repun lelulaatikosta. Tällä kertaa lapset eivät huomanneet Heikkiä, vaikka lapsilla onkin todella tarkat silmät.

Heikki Hämähäkki siirtyy hiljaa piiloon legotornin taakse ja kuuntelee sieltä lasten touhuamista. Heikki majailee piilossa legotornin takana. Se katselee ympärilleen ja miettii kuumeisesti, miten legotornin takaa pääsee takaisin repun luokse, sillä lapset jättivät sen kauniin ja mielenkiintoisen repun pöydälle. Samalla hetkellä Heikki keksii: Kevät on vihdoinkin tullut! Siksi aamulla oli niin valoisaa ja kirkasta. Auringosta se johtuu. Heikki Hämähäkki innostuu aina keväästä, koska silloin kaikki heräävät. Hämähäkit, kukkaset, linnut palaavat muuttomatkaltaan ja lapset lähtevät tutkimaan luontoa. Nyt on pidettävä kiirettä ja repun luokse on päästävä. Heikki Hämähäkki venyttelee kaikkia kahdeksaa jalkaansa, tarkentaa kahdeksan silmäänsä ja tekee suunnitelman. Ensin pois legotornin luota kohti pöytää. Sitten kiipeäminen pöydän jalkaa pitkin ylös seittihissi varmistuksena. Ja lopulta pöydän päälle. Nyt kohti reppua viime hetkellä, sillä lapset palaavat. Heikki Hämähäkki tarrautuu tiukasti repun taskun reunaan ja pujahtaa sisälle. Heikki Hämähäkki pääsee ulos kevääseen!

Tarina: Mervi Mäkelä

Lapsen kokemukset ja mielenkiinnon kohteet

Lapsen ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Ne muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja omaksuminen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Lapsen ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Ihmettelylle, oivaltamiselle ja oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsella on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä toisten kanssa ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lapsi tutkii ja toimii ympäristössään, joka rakentuu esimerkiksi kodin ja päiväkodin sekä lähiympäristön muodostamasta kokonaisuudesta. Lasta ohjataan havainnoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään ympäristöään lapsen iän mukaisesti.

”Nyt on Heikillä leikin aika,

ja sanojen ihmeellinen taika.

Asioita, esineitä kotoa miettikää,

sanoja ympäristöön viekää.”

Sanoja ympäristöön -leikki

Aikuinen tai vanhempi sisarus kirjoittaa pienille paperilapuille sanoja, jotka löytyvät kotoa. Sanat voivat olla esimerkiksi: TUOLI, PÖYTÄ, MATTO, SÄNKY, KIRJA, HYLLY, PATTERI, TISKIALLAS ja niin edelleen. Sanat luetaan yksitellen ja viedään vuorotellen esineen tai asian luokse. Näin tutustutaan kotiympäristöön ja nimetään asioita ja esineitä. 

Kim-leikki

Tässä kevätpäivän puuhassa leikitään, tunnustellaan, vuorotellaan, nimetään ja lasketaan asioita, jännitetään, iloitaan ja onnistutaan. Leikissä vahvistuvat lapsen kielelliset taidot, harjaannutetaan kielellistä muistia ja sanavarastoa sekä havainnointikykyä. Ja tätä leikkiä voi leikkiä perheen kotikielellä tai äidinkielellä.

Tavaroina voi kotona käyttää melkein mitä tahansa leluja, kuvia ja esineitä. Leikin teemaa on helppo vaihdella eri esineillä tai kuvilla. Leikin teemana voivat olla esimerkiksi nukkeleikkiin kuuluvat esineet, erilaiset pikkuautot tai kulkuvälineet, keittiöstä löytyvät astiat, vaatekaapista löytyvät vaatteet ja niin edelleen. Mitä vain lasten kanssa keksitään. Leikkiä voi leikkiä kotona sisällä lattialla tai pöydän ääressä. Lisäksi tarvitaan leikissä viltti, lakana, liina tai vaikka jokin kannellinen kori.

Leikin ideana on nimetä yhdessä lasten tuomat esineet tai kuvat. Esineiden päälle lasketaan liina. Lapsia pyydetään laittamaan silmät kiinni tai aikuinen voi ottaa yhden piilossa olleen esineen liinan avulla pois. Sitten muistellaan, mikä esine joukosta puuttuu. Jos käytössä on kannellinen kori, niin yksi lapsista voi mennä toiseen huoneeseen ja sillä aikaa toinen lapsista voi laittaa esineen kannen alle koriin. Toisessa huoneessa ollut lapsi sitten muistelee, mikä esine on koriin kannen alle laitettu.

Leikissä harjoitellaan vuoron odottamista ja vuorottelua, kun sisarus muistelee/arvaa omalla vuorollaan. Vuorottelua voi harjoitella myös niin, että aikuinen ottaa/laittaa esineen piiloon ja sitten on lapsen vuoro.

Leikin vaikeuttaminen

Leikkiä voi vaikeuttaa niin, että esineitä otetaan mukaan enemmän. Esineitä voidaan ottaa pois tai laittaa koriin kannen alle useampi ja kaikki esineet tulisi muistaa.

Soveltaminen

Hyvin pienten lasten kanssa voi aloittaa vaikka kahdesta tutusta esineestä, kuvasta tai lelusta, jotka lapsi osaa jollain tapaa ilmaista. Jos lapsi ei vielä puhu tai kykene nimeämään esineitä tai kuvia, niin kuvia voidaan tulostaa kaksin kappalein. Silloin lapsi voi näyttää kuvasta, mitä asiaa tarkoitti. Saman voi tehdä esimerkiksi leikkiastioilla tai ulkoleluilla. Liinan alla on piilossa yhdet kappaleet astioista ja lapsen edessä toiset.

Laajentaminen

”Laiva on lastattu” -leikkiä leikitään niin, että otetaan jokin esine tarkoittamaan omaa vastausvuoroa, esimerkiksi nalle tai pallo. Sanotaan yksi asia, joka liittyy sovittuun asiaan, esimerkiksi vaatteisiin, sisä- ja ulkovaatteisiin, ruokiin, hedelmiin, kasviksiin, leluihin, sisä- ja ulkoleluihin, huonekaluihin, astioihin jne. Leikissä sanotaan vuorollaan yksi asia ja annetaan vuoro seuraavalle. Pyritään siihen, että leikki ei lopu omalla kohdalla. Jos vuoro loppuu omalla kohdalla, toiset saavat kutittaa ja seitten keksitään uusi aihe. Keksityt sanat voidaan kirjoittaa paperille ja lopuksi laskea lapsen kanssa sanat yhdessä. Kirjoitettuja sanoja voi tutkia ja vertailla. Mitä sanat ovat lyhyitä ja mitkä pitkiä. Samalla tulee harjoiteltua sanoja ja esineitä tulee luokiteltua sekä vertailtua sanojen pituuksia.

Teksti: Minna Saijonkivi

Saavutettavuusseloste